tiistai 27. joulukuuta 2016

David Suchet - Hercule Poirot ja minä

****

Pitkästä aikaa elämänkerta kirjoja.


Hercule Poirot on ollut jo pitkään suosikki sarjoja televisiossa. Vaikka olenkin nähnyt dokkareita sarjan teosta, riitti kirjassa paljon uutta tietoa sarjaan liittyen. Yksi mielenkiintoisimpia juttuja oli Suchet:n metodi Poirot:n näyttelemisessä.

Kirja oli sujuvasti kirjoitettu ja voinkin lämpimästi suositella sitä kaikille sarjan ystäville.

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Holly Black, Cassandra Clare - Kuparikoura

****

Rautakokeesta alkanut sarja jatkuu.


Magisterium sarjan toinen osa Jatkaa tarinaa melko suoraan edellise osan tapahtumista. Mukavasti tarina kulkee ja Suuria Salaisuuksia(tm) avataan taas vähän enemmän. Tykkäsin tästäkin ja sarjaa voin suositella. Seuraavaa osaa odotellessa.

lauantai 8. lokakuuta 2016

Carlos Ruiz Zafon - Tuulen varjo

****

Ennakko-odotukset olivat tämän kohdalla verrattain korkealla. Ja hyvinhän siinä sitten kävi.


En edes oikein muista että missä tätä on kehuttu vai onko missään. Ihan mahdollista on sekin että takakansitekstin perusteella olen tykästynyt. Pitempään tämän nouto kirjastosta sai itseään odottaa mutta onneksi Parempipuolisko osti tämän pokkarina.

Tarina tempaisi mukaansa lähes samantien ja tunnelma on vähän samantyylinen kuin Perez-Reverten Yhdeksännessä portissa. Tähän kyllä lienee enemmän syynä juonen pyöriminen kirjojen ympärillä kuin mikään muu. Lopputulema oli kyllä vähän arvattavissa jo aika aikaisessa vaiheessa kirjaa, mutta eipä tämä niin paljoa lopulta päässyt haittaamaan lukukokemusta.

Muuten ehkä suosittelisin kirjaa laajemmallekin lukijakunnalle, mutta saamieni lausuntojen mukaan kirja voi olla myös puisevan tylsä. Itse pidin neljän tähden edestä. Ei ehkä siis kaikille mutta kannattaa kokeilla.

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Salla Simukka - Punainen kuin veri

***

Kovin kehuttu trilogian avausosa.



Tämän kanssa meinasi käydä hiukan vanhan aikaisesti. Pari ensimmäistä lukua ei vakuuttanut ja kirja lojui pitkään päydällä odottamassa lukuaikaa. Kun sitä sitten löytyi, tuli kirja luettua päivässä loppuun. Tarina tempaisi mukavasti mukaansa ja eiköhän Lumikin tuleviakin seikkailuja tule vielä jossain vaiheessa luettua. Mukavaa väliluettavaa kunhan vain liikkeelle pääsee.

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Terry Pratchett - Niistäjä

***

Uusin suomennettu Pratchett.



Nyt täytyy kyllä sanoa että ei tämä mitään parasta Pratchettiä ollut. Ihan viihdyttävä kirja silti. Sam Vimes ei ole suosikki hahmojani kiekkomaailmassa ja tässä ei ollut mukana juuri yhtään normaalisti tarinaa täydentäviä sivuhahmoja.

Sujuvaa juonta oli toki tarjolla ja ihan mukava välipala sarjan ystäville tämäkin. Kuitenkin vain kolme tähteä tällä kertaa.

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Holly Black, Cassandra Clare - Rautakoe

****

Yleensä suhtaudun epäilevästi kirjoihin, joita on internetseissä kehuttu. Tällä kertaa ei ollut siihen mitään syytä.


Kirjailijat taisivat itsekin myöntää Harry Potterien vaikutuksen tässä kirjasarjansa ensimmäisessä osassa. Mukavasti oli kuitenkin saatu juoneen käänteitä jotka eivät olleet ihan suoraan Potteristä var...lainattu. Toki perusasetelma kolmesta maagikouluun menijästä on jo tuttu mutta magian luonne on sentään sen verran erilaista että tämä ei lopulta paljoakaan haittaa.

Kirjaa voi suositella ja se tuli luettua todella nopeasti. Koskahan se seuraava osa tulee suomeksi?

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Jaakko Heinimäki - Outo hartauskirja

****

Mukava välipala uskontoaiheisia aforismeja.


Olen aina pitänyt Heinimäen tekemisistä, oli sitten kyseessä televisotyö tai esimerkiksi keittokirjat (Nuotiokirjaa voi suositella kaikille). Tämäkään kirja ei pettänyt vaan se tuli luettua läpi noin puolessa tunnissa välillä iloisesti hymähdelle. Tätä kirjaa voi kyllä suositella ihan kaikille, sillä sitä ei ainakaan ole kirjoitettu liian vakavalla tyylillä.

Ehkä pitää ottaa käyttöön Heinimäen ehdottama ruokarukous "Kiitos mahan antajalle".



sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Tove Jansson - Muumipapan urotyöt

****

Muumikirjat vaan jaksavat aina olla yhtä hyviä.


Muumipapan nuoruuden seikkailut ovat mielenkiintoista luettavaa. Sukulaissuhteet saavat selvitystä ja monta mielenkiintoista hahmoa esitellään. Sujuvaa kerrontaa tämäkin kirja.

torstai 12. toukokuuta 2016

Tove Jansson - Vaarallinen juhannus

****

Toinen Muumi-kirja putkeen luettuna edellisen kanssa.


Jokin näissä kirjoissa kyllä kiehtoo aina vaan. Nopsaa tahtia tuli tämäkin luettua autoa huollosta odotellessa. Tarina toki oli ennestään tuttu mutta mukavaa ja sujuvaa luettavaa oli tämäkin.

Tove Jansson - Taikurin hattu

****

Muumi-kirjojen luku-urakka etenee. Kirja numero kolme.


Taas ei voi kuin ihmetellä että montako jaksoa animaatiota voi tehdä yhdestä kirjasta. Aika monta. Mutta mitä väliä sillä toisaalta on kun tarina etenee jouhevasti ja tapahtumia riittää. Mukavaa ja nopsaa luettavaa, jota voi lämpimästi suositella.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Emmi Itäranta - Kudottujen kujien kaupunki

****

Tälle kirjalle ei ollut juurikaan ennakko-odotuksia. Joskus näistä yllättyy myös positiivisesti.


Vaikka ennalta en odottanut oikeastaan mitään tämän kirjan kohdalla, on tätä toki muualla paljon kehuttu. Kehut eivät olleet turhia, sillä pitkästä aikaa tuli kirja luettua innolla alusta loppuun. Elianan seikkailut olivat sen verran mukaansa tempaavaa luettavaa, että pitää hankkia käsiin Itärannan edllinenkin kirja.

Pitkästä aikaa kirja, minkä lukemista voi suositella kaikille.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Tove Jansson - Muumit ja suuri tuhotulva

***

Muumi-kirjojen ensimmäinen on kirjoista vähiten tunnettu. Ihan mukava pikkuluettava kuitenkin.


Kirjasta on kyllä selkeästi havaittavissa että sekä muumien ulkoasu että muut ominaisuudet eivät ole vielä vakiintuneet. Myöhemmissä kirjoissa hahmokehitys on ilmeiseti ollut melkoista ja Janssonin sarjakuvia lukeneena voi sanoa myös ulkoasun kehittyneen parempaan suuntaa. Tarina on kuitenkin mukavan nopeatempoinen ja tapahtumia riittää. Kyllä tätä kirjaa voi suositella luettavaksi muumien ystäville ja miksei muillekin.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Terry Pratchett, Stephen Baxter - Pitkä mars

**

Pitkä maa -sarjan kolmas osa ei yllätä. Hyvään tai huonoon suuntaan.


Vaikka edellisen osan kohdalla epäilin ettei tämä osa enää päätyisi luettavaksi, väärässä olin. Luku-urakka oli pitkä ja loppu puristettiinkin lähes väkipakolla. Tarina poukkoili päättömästi pitkin aurinkokuntaa ja tapahtumilla ei tuntunut olevan sitäkään vähää tekemistä toistensa kanssa kuin ennen. Tätä voi suositella oikeastaan vain jos piti edellisestä osasta. Neljäs osa tuskin tulee lukulistalle tämän jälkeen.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys (50/100)

*

Puoliväli saavutettu lukuhaasteessa. Jos edellisen kirjan kohdalla pelkäsin että tulossa on vielä suurempaa puppua niin heti seuraava kirja täytti tämän aukon. Noin ainoa syy miksi tämän kuvauksen Tsekin älymystön ongelmista viitsi lukea loppuun oli toive siirtymisestä seuraavaan kirjaan. Ihan hyvin vissiin neuvostomiehityksenkin aikana meni kun suurimmat ongelmat tuntuivat liittyvän paneskeluun ja sen moraalisiin ongelmiin. Ei kyllä voi suositella tätäkään klassikkoa kellekään.

tiistai 26. tammikuuta 2016

42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001 (49/100)

**

Miksi ihmeessä aina, kun tarttuu kirjaan jota pidetään klassikkona, lopputulos on puuduttavaa puppua. Näin kävi myös tämän kirjan kohdalla. Kirjassa ei ensin tapahtunut mitään. Sitten noin 10 sivussa juostaan läpi muistettavin kohta ja sen jälkeen vielä vähän jaaritellaan.

Ainoa asia mikä estää antamasta tälle vain yhtä tähteä on epäilys siitä että listalla on vielä luvassa huonompiakin kirjoja.

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Robert Galbraith - Pahan polku

****

Potter kirjailijan dekkarisarja parantaa menoa kuin sika juoksuaan.



Cormoranilla on tällä kertaa ihan henkilökohtainen vastustaja. Kirja rävähtää käyntiin räväkästi mutta nopsaan tahti hieman rauhoittuu. Juonta kehitellään välillä pitemmän kaavan mukaan mutta tätäkin kirjaa vaivaa vähän sama ongelma kuin edellisiä osia. Pitkän kehittelyn jälkeen koko tarina laitetaan pakettiin ällistyttävällä nopeudella joten loppuvaikutelma on hieman "tässäkö se nyt sitten oli".  Tästä huolimatta kirja oli hyvä ja voisin tätä suositella muillekin luettavaksi.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Maureen Jennings - -A Journeyman to Grief

****

Paras Murdoch-kirja olikin sarjan viimeinen. Juoni pyöti orjuuden ympärillä ja Murdochin ihmissuhdesotkutkin saatiin setvittyä. Nopea luku aiempiin verrattuna. Tosin tässäkin rikos ratkesi vähn vahingon omaisesti. Hiukan on erilainen ratkojana tämä kirja-Murdoch verrattuna tv-Murdochiin.