63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö (43/100)

**

Tyttökirjojen klassikko valikoitui seuraavaksi luettavaksi.

Ilmeisesti tämän tyyppistä kirjallisuutta ei ole vain tehty minua varten. Kirjassa ei oikein tapahtunut mitään muutamia kohtia lukuunottamatta. Ja koska runoilu ei oikein jaksa sykähdyttää, oli kirja puuduttavaa luettavaa.

Yllättävän nopeasti kirja kuitenkin meni läpi sitten, kun parista ensimmäisestä luvuista pääsi yli. Jos Allekirjoittanut olisi 20 vuotta nuorempi tyttö, olisi kirja varmasti ollut mukavampaa luettavaa. Vai mahtaako nykynuoriso enää tälläisiä lukea....

Terry Pratchett - FC Akateemiset

***

Potkupallon MM-kisojen kunniaksi luettavaksi valikoitui Terry Pratchettin jalkapallo aiheinen FC Akateemiset.

Odotukset olivat korkealla tämän kirjan kohdalla, sillä olihan luvassa velhoja (jotka ovat huvittavinta mitä kiekkomaailmasta löytyy) ja potkupalloa. Valitettavasti tälläkertaa joutui hieman pettymään tarinan lennokkuuteen.

Jos tarinassa olisi keskitytty vain velhojen potkupalloiluun olisi kirja ollut ainakin minun mielestäni parempi. Sivujuoni muotimaailmassa tuntui lähinnä kirjan täytteeltä, samoin kuin Herra Nutt:n taustojen selvittely. Ehkä Pratchett ei sitten kuitenkaan saanut tarpeeksi materiaalia pelkän jalkapallon käsittelyyn.

Kirjalle annoin kolme tähteä suhteellisella Terry Pratchett skaalalla. Tämä ei ole parhaimpia kirjoja sarjassa mutta kuitenkin ihan viihdyttävää ja nopsaa lukemista.
Seuraavaksi kenties jotain luettavaa ihan listaltakin.

Roope Lipasti - Rajanaapuri

****

Roope Lipastin kolumnit olivat tuttuja jo ennestään. Miten käy mieheltä romaanimuotoinen kirjoittaminen.

  

 

Piharakentaminen on varmasti mielenkiintoinen harrastus. Kirjan päähenkilöä naapurinsa rakennus- ja muut projektit tuntuvat ainakin kiinnostavan. Tarina pyörii saunan rakentamisen ympärillä ja ihan mielenkiintoisia havaintoja erilaisista rakennustavoista kirjasta voikin bongailla. Jotenkin vain tuntuu Lipastin kolumnien ja Pihalla-kirjan perusteella, että naapurissa on aika paljon Lipastia itseään.

Kirja tuli luettua nopeasti läpi ja onkin mukavaa luettavaa. Tosin itse olisin ehkä jättänyt kertojan haikailut vähän vähemmälle ja keskittynyt enemmän pihan erilaisiin projekteihin. Kirjasta varmasti joko pitää tai ei pidä ensi sivuista lähtien, joten suosittelen kyllä kokeilemaan. Minä kyllä pidin. Pitää varmaan hankkia jostain Halkaisukirvesmies ja Perunkirjoitus vielä luettavaksi.

Loppunarina: Lisää Lipastin kirjoittelua voi lukea mm. Lipastin Blogista.

Suzanne Collins - Matkijanärhi

***
"Matkijanärhi on hieno huipennus näkäpelille", lukee kirjan kannessa. Ei ole, sanon minä.

Näin jälkeenpäin voisi nälkäpelin toiselle osalle antaa ehkä puolikkaan tähden lisääkin, sillä tämä trilogian kolmas osa ei todellakaan ole sarjan huipennus. Suunta on ollut ensimmäisestä kirjasta alkaen lähinnä laskeva.

Aluksi kirjassa ei tunnu tapahtuvan mitään, sitten huinitaan pitkin Panemia ja sitten on varmaan tullut kirjan sivumäärä täyteen ja kaikki loppuratkaisut nuijitaan läpi viimeisissä muutamassa kymmenessä sivussa. Juonta epäilemättä pitää kehittää mutta kirjassa oli sangen paljon turhaa vatvomista. Hiukan pelottaa jo etukäteen elokuvaversion puolesta kun kirja on venytetty kahteen elokuvaa.

Kyllä tämänkin luki mutta mitään suurta elämäystä(tm) on turha odottaa.