Alan Bradley - Kuolema ei ole lasten leikkiä

****

Flavia de Luce -sarjan toinen osa.

Silmät kiiluen tartuin sarjan toiseen osaan eikä tarvinnut tässäkään pettyä. Vaikka varsinaista murhaa saikin odotella melko pitkään kirjassa, ei juoni päässyt pitkästyttämään missään vaiheessa. Tämä kirja tulikin luettua lähes ennätysmäisen nopeasti.Viisikin tähteä oli todella lähellä.

Jos pitää dekkareista voi tätä kirjasarjaa suositella lämpimästi.

Salla Simukka - Musta kuin eebenpuu

**

Lumikki-trilogian viimeinen osa.

Tämän nopealukuisen trilogian viimeistä osaa vaivaa sama vika kuin edellistäkin. Ensin ei tapahdu mitään ja sitten tapahtumat rullaavat kymmenessä sivussa loppuunsa. Edellisissä kirjoissa jo pohjustettu sukulaisyllätyskään ei sitten lopulta juuri säväyttänyt vaan tuntui jotenkin päälle liimatulta.

Ei tämän lukeminen nyt harmitakaan mutta ei tästä paljon jälkipolville kerrottavaa jää.

Hannu Rajaniemi - Näkymättömät planeetat

***

Kvanttivarkaan jälkeen lyhempää tarina muotoa.

Rajaniemen Kvanttivaras trilogia on paikoin hämmentävää mutta mielenkiintoista luettavaa. Novelli muodossa Rajaniemi ei oikein onnistunut vakuuttamaan. Osa tarinoista olisi vaatinut selkeästi enemmän kehittelyä ja osa ei vaan jaksanut herättää mielenkiintoa. Siksi tämän lukemiseen varmaan menikin lähes vuosi.

Novellimuodon kanssa paremmin toimeentulevat scifin ystävät varmasti pitävät tästäkin.

John Shook - Managing to learn

**

Ongelmanratkaisukurssin kurssilukemisto.

Heti alkuun on todettava, että tässä kirjassa on ehkä ärsyttävin tapa kirjoittaa mihin olen hetkeen törmännyt. Kahta tarinaa kuljetetaan kirjaimellisesti rinnakkain kahdessa eri sarakkeessa. Tämä on todella ärsyttävää luettavaa.

Koska en ole ihan hirveästi tämän alan kirjallisuuteen tutustunut on vertailu muihin vähän hankalaa. Kirja tuntui lähinnä kertaavan jo tuttuja juttuja ja kokonaiskuvan muodostaminen oli hiukan hankalaa, ehkä johtuen edellä mainitusta kerrontatavasta.

Ehkä tämä aukeaa paremmin varsinaisella kurssilla.

Salla Simukka - Valkea kuin lumi

***

Lumikki-trilogian toinen osa.

Trilogian toista osaa vaivaa vähän niiden yleinen ongelma. Eli tarinaa syvennetään mutta varsinaisesti mitään ei tapahdu. Nopsa luettava tämä kyllä oli mutta lopulta jäi vähän olo että ei tästä ehkä kerrottavaa jälkipolville paljon jää.

Alan Bradley - Piiraan maku makea

*****

Ensimmäinen Flavia de Luce kirja. Odotukset ovat korkealla.

Pitkästä aikaa kirja, joka tuli luettua nopeasti. Tarina imaisi mukaansa ja pieni kemian kuorrutus ei ollut yhtään pahitteeksi. Sujuvasti kerrottua tarinaa postimerkkien ympärillä. Tätä voi lämpimästi suositella kaikille dekkarien ystäville. Seuraava osa pitänee jostain luettavaksi hankkia.

Terry Pratchett - Täyttä höyryä

***

Junailu aiheinen Tahmee von Lipwig kirja.

Vaikka ulkoluvulliset seikat hidastivat kirjan lukemista, oli lukukokemus ihan sujuva. Tosin tässä oli vähän sama vika kuin muissakin Tahmee von Lipwig kirjoissa. Eli tapahtumia pohjustetaan huomattavan paljon ja sitten kaikki ohi yhdessä hujauksessa.

Jos Pratchettin tuotannosta pitää, on tämäkin varmasti ihan mukavaa luettavaa.

Carlos Ruiz Zafon - Enkelipeli

**

Tuulen varjon jälkeen odotukset olivat korkealla. Valitettavasti niihin ei vastattu.

Vaikka tästäkin monet ovat pitäneet ei tarina minua oikein saanut mukaansa. Luku-urakka venyikin kuukausiksi ja lopputulos on (lukuajasta johtuen tai huolimatta) ei niin mairitteleva. Tarina eteni ajoittain ihan mukavasti mutta välillä vatvonta alkoi haitata ja lukuinto lopahti.  tätä ei kyllä oikein viitsi suositella paitsi jos Tuulen varjo on erityisen lähellä sydäntä. Pitääpä pohtia josko tuon kolmannen osan lukisi vai ei.

Emmi Itäranta - Teemestarin kirja

***

Uudempi Itäranta oli jo luettuna (ja ihan pidettynä), mitenkäs tämä.

Kummassakin Itärannan kirjassa seurataan omaa polkuaan kulkevaa tyttöä. Tällä kertaa tosin odotukset olivat sen verran korkealla että hieman pettymystä oli ilmassa. Mutta vain hieman. Sujuvaa tekstiä tämä(kin) oli ja mukava luettava. Ei siis jäänyt harmittamaan.

Kyllä tätä voi suositella ja kyllä tämän perusteella olisin halunnut lukea myös sen toisen Itärannan.

Lisko Scamander (J.K. Rowling) - Ihmeotukset ja niiden olinpaikat

***

Kun laittaa kirjoja Vanhan Kirjallisuuden Päiville lähtevän kaverinlistalle, ei aina usko kaikkia kirjoja saavansa. Ainakaan 3 eurolla. Kiitokset kirja-agentti P.

Kun huomasin että pottereihin on kirjoitettu täydentäviä vihkosia, aloin kärkkymään niitä välittömästi. Ja huomasin että ne ovat sikamaisen kalliita. Nyt toinen vihkosista kuitenkin hallintaan päätyi.

Ihan mielenkiintoista taustatietoa kirja tarjoaa ja on välillä ihan hauskakin. Tämän lukemista voi kyllä suositella kaikille joita Potter maailman syventäminen kiinnostaa.

Antti Arvaja, Tuomas Mustikainen - Topi Sorsakoski, Viimeiseen korttiin

***

Topi on kyllä kuulunut laulaja suosikkeihin ainakin Agentsin ohessa. Onneksi kerkesin niiden Renegades kiertueella myös livenä näkemään sankarit.

Elämänkertoja ei pahemmin ole tullut luettua mutta joululahjaksi kolahti Topin elämänkerta. Mielenkiintoista juttua riittikin artistin toilailuista ja mukavasti myös Pekka Tammilehtoa saatiin avattua. Valitettavasti kirjan kirjoitustyylissä jokin harasi vastaan ja tästä oli muodostua lähes Iisakin kirkkomainen projekti.

Tätä voi suositella Topin seikkailuista kiinnostuneille ja miksei myös elämänkerta intoilijoille.

David Lagercrantz - Se mikä ei tapa

***

Jatko millennium trilogiaan eri kirjoittajalta. Mitenhän tässä käy.

Mikael Blomqvistin tarina saa jatkoa. Ei tämä ihan samaa luokkaa ole kuin alkuperäiset. Ihan kelvollista luettavaa kumminkin. Ei tämän lukeminen harmitakaan.

Paolo Coelho - Pyhiinvaellus

***

Tämän kirjan lukeminen on ollut suunnitelmissa jo pitkään, sillä Santiagon pyhiinvaellus on teemana todella mielenkiintoinen.

Aiemmin olin lukenut Coelholta Istuin Piedra-joen rannalla ja itkin -teoksen. Se oli lukukokemuksena lähinnä hämmentävä ja oli melkein omiaan tappamaan innon lukea Coelhon tuotantoa eteenpäin.Pyhiinvaellus oli kuitenkin melko pitkään pyörinyt lukulistalla, joten kun se kirjastossa tuli vastaan päätin haasteeseen tarttua.

Kirjassa oli melko vähän juttua varsinaisesta vaelluksesta ja enemmän keskityttiinkin Coelhon henkiseen puoleen. Tämä hiukan ehkä harmitti kun en siihen ollut lainkaan varautunut. Ei silti nopsaan kirjan kyllä luki, joten ei se nyt ihan huonokaan ollut. Ehkä sitä Alkemistin voi vielä joskus lukea.