Miten käy paremmin näyttelijänä tunnetulta Hugh Laurielta dekkarin kirjoittaminen. Siitähn piti ottaa selvää.
Entisen sotilaan joutuessa CIA:n ja asekauppiaiden pelinappulaksi, alkaa toiminta vyöryä nopealla tahdilla eteenpäin. Ihan sujuvastihan tämä tarina oli kirjoitetu mutta itseä jotenkin ärsytti tässä kirjassa minä-kertojan käyttö. Yleensä moinen ei harmita mutta mikä tässä nyt sitten oli, en oikeastaan tiedä.
Kirjaa voi kyllä ihan suositella ja ei sen lukeminen nyt varsinaisesti harmitakaan. En ehkä kuitenkaan seuraavaa lukisi jos sarjassa enemmän näitä olisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti